Kalaallit Nunaata sermersuata aakkiartornerata kinguneranik Atlantikumi silap pissusiata qanoq allanngoriartorneranik misissuineq
Immap kissatsikkiartortup Kalaallit Nunaata kangerluisa sermiinik iigartartunik qanoq imaanut aatsitsisarnera iigartitsisarneralu – Nunarsuatsinnilu silap pissusianut qanoq sunniuteqarnersoq paasiniarlugu sulivugut.
Kalaallit Nunaata sermii iigartartut atsaat taamak aakkiartortigipput.
Imarpiit silaannaallu kissatsikkiartornerisa kinguneranik erngup tarajoqanngitsup Atlantikup Avannaanut sarfaq pilersitaa immap sarfaanik annertuunik akornusersuisinnaavoq allanngortitsinnaallunilu. Nunarsuup pissusaanik taamatut tassanngaannaartumik mumisinneqarsinnaanngitsumillu allanngortitsineq ”tipping point”-itut ilisimaneqarpoq. Tamanna aalisakkanut assigiinngitsunut pingaaruteqartunut, Europap silaanut silallu pissusianut nunarsuarmilu immap qaffakkiartorneranik kinguneqatussaavoq.
GIANT-ip Kalaallit Nunaanni kangerluit sermiisa aakkiartortarnerisa qanoq siulittuutigineqartarnerinik tipping points-inullu atatillugu allanngortitsinissaq, nunarsuatta silap pissusianik allanngortitsisinnaasut, siusinaarluni ilimasaarutigineqartarnerisa pitsanngorsarnissaat siunertaraa.
Tuluit Nunaanni issittumi ilisimatusartut akornanni suliniutit ulloq manna tikillugu misilinneqarsimasut annerpaartaraat – suliffeqarfiit 15-nit suleqatigiit, teknologiimut atatillugu suleqatit tallimat, British Antarctic Survey-imit siulersorneqartoq kiisalu suliniut Tuluit Nunaanni Advanced Research and Invention Agency-mit tapersersorneqarpoq.
Asimi misissuineq
Kalaallit Nunaani eqqaanilu 2026-mi aamma 2027-mi asimi misissuinerit marluk annertuut ingerlanneqarnerisigut sermersuaq dronet nutaaliat (timmisartuaqqat nakkutilliissutit inuttaqanngitsut), qaammataasat malussaatillu atorlugit, ilisimatusartut sermersuup immallu sunniivigeqatigiinnerat misissussavaat.
GIANT-ip ingerlanneqarnerani ilisimatuut Kalaallit Nunaata sermersuata sinaani misissuissapput, tamaanilu sermit iigartartut portusoorsuit sermillu ningimarngi puttasorsuit immat aalaruluttut naapippaat.
Siunissami allanngornernik piviusuusaartitsineq
Kalaallit Nunaata sermit iigartartuisa siunissaat siulittuutigisinnalernissaanut atatillugu qaraasiaq atorlugu periusissiornermi atortut nutaaliaanerpaat inerisassavagut. Ataatsimoorlutik nunarsuarmi periusissat silap pissusiata allanngornerinut siulittuutitut atorneqartartut inerisassavaat.
GIANT aamma silassorissuusiaq (AI) atorlugu sermit iigartartut immallu sarfaata allanngujuissusaata allanngorneri pillugit siusinaarluni ilimasaarutit ineriartortinneqarneranni aamma aqqutissiuisuuniarpoq. Suleqatigisavut suleqatigiillutik sapinngisartik tamaat naapertorlugu periusissaq pitsaanerpaaq anguniarsaraat – tamannalu unammillernartorujussuuvoq.
Najukkami inuiaqatigiinni akiuussinnaassutsip ineriartortinneqarnera
Kalaallit Nunaanni najukkani inuiaqatigiit suleqatiginissaannik pisussaaffeqarpugut, taakkulu inuunerat inuussutissarsiornerallu immamut sermimullu allanngorartumut attuumassuteqartorujussuuvoq.
“Maannakkorpiaq atortutta kiisami apeqqugisavut nallersimaavaat. Qamutit motoorillit aquttoqanngitsut, maluginiutit nutaaliaalluinnartut periusissiornermilu qarasaasiat piginnaasaqarluartut atorlugit – silassorissuusiarlu (AI) iluaqutigalugu – periutsit ukiut ikittuinnaat matuma siornatigut takorloorneqarsinnaanngitsut sermit iigartartut immallu sunniivigeqatigiinneri misissorsinnaalerpagut.”
Dr Kelly Hogan
Marine Geophysicist, British Antarctic Survey
+ GIANT-imik pilersitsisoq
Apeqqutigigajunneqartartut
GIANT sunaana?
GIANT tassaavoq Greenland Ice sheet to AtlaNtic Tipping points from ice loss-ip naalisarneqarnera. Pilersaarutaavoq annertooq tulunnik siulersorneqartoq, tassungalu atatillugu Kalaallit Nunaata sermii igartartut aakkiartornerat, nunarsuullu sarfaasa silallu ataqatigiinnerinut qanoq sunniisarneri misissorneqarput.
Kikkut peqataappat?
British Antarctic Survey (BAS)-mi sulisunit GIANT aqunneqarpoq, suliniutillu Forecasting Tipping Points-ip ataani Advanced Research and Invention Agency (ARIA)-mit tapersersorneqarluni. GIANT-ip suliffeqarfinnit suleqatigiittunit 15-nit ilisimatusartut Tuluillu Nunaanni, USA-mi Europamilu teknologiimut atatillugu suleqatigisat tallimat ataatsimoortippai.
Sooq Kalaallit Nunaata sermii iigartartut misissorneqassappat?
Kalaallit Nunaata sermia ima annertugaaq allaat immap qatsissusaa meterinik arfineq marlunnik qaffassinnaallugu. Sermeq iminngortoq taamak annertugisoq Atlantikup imartaanut aniatinneqaraluarpat, nunarsuup imaanik kaaviaartunik silallu pissusianik annertuumik kalluaasussaavoq. Kalaallit Nunaata sermii iigaartartut immallu qanoq sunniuteqatigiinneranik paasinninneq silap, immap qaffasissusaata imaanilu sarfat ingerlaarnerinik siunissami allangoriartornerinik siulittuinermi ilisimatuunik ikiusinnaavoq. Tamatuma politikkikkut aalajangiisartut naalakkersuisullu allanngornerit tamakku millisarniarlugit naleqqussarniarlugillu aalajangiiniarneranni ikiuissaaq.
Tipping point sunaana?
Silap pissusiata allanngoriartorneri amerlanertigut arriitsumik pisarput: Piffissap ingerlanerani nunarsuup kissatsikkiartornera malittaralugu nunarsuup silaannartaa gassinik silaannarmik kissakkiartortitsisartunik akoqassusaa annertusiartortillugu allanngoriartortarput. Gassilli silaannarmik kissakkiartortitsisartut piiassagutsigit allanngornerit tamakku mumissagaluarput.
Tassungali atatillugu akerlianik silaannaap pissusiata ”tipping points”-ii / allanngornerit pingaaruteqartut tassaapput nunarsuup pissusiisaa assigiinngitsut pingaaruteqartut tunngaviusumik allanngorneri mumisikkuminaatsorujussuit imaluunnit mumisinneqarsinnaanngitsut. Allanngoriartornerit suli arriitsumik ingerlasinnaagaluartut, kissatsikkiartorneranut atatillugu sunniutai tassaapput, maannakkut silap pissusiata ilaasa inissisimanerminnit allarluinnarmut inissisimanermut ”allanngortinneqarnerat”.
GIANT-mi suna nutaarsiassaava?
GIANT-imi maluginiutit, robottit, qaammataasat, qarasaasiaq atorlugu piviusuusartitsissutit silassorissuusiarlu akulerussullugit sermit iigartartut – immallu sunniivigeqatigiinnerat sukumiisumik misissorniarlugu atorneqarput.
Sermit iigartartut qanoq pissuseqarnersut ilisimariinnginnatsigu?
Kalaallit Nunaata sermii igartartut quppaqartitertorujussuupput kangerlunnilu nerukitsuni 200 sinnerlugit amerlassuseqartuni sinerissammi asseqanngitsumi iminngorlutik imaanut aattarput. Tamakku pissutsit assigiinngitsut pissutigalugit taamatut pissuseqartup eqqortumik piviusuusaartitsinermi annertunerusumik paasissutissanik pisariaqartitsivugut. Sermip aattarnera quppaqalersarneralu paasisinnaaniarlugu paasissutissanik sukumiinerujorsuarnik pisiariaqartitsivugut. Sumiiffiit ilaanni sermip iigartartup saavanit millimeteriinnannguanik qanissuseqartuni uuttortaassaagut.
Qaqugu asimi misissuineq ingerlanneqassava?
Ilisimasassarsiornerit marluk annertuut pilersaarutigineqarput – 2026-mi Tunumi Kangerlussuup Sermiata igaanut innaaqqissunut aammalu 2027-mi Petermannip-sermiata imaanut puttasortaani.
Tamanna qanoq inunnut sunniuteqarsinnaava?
Kalaallit Nunaata sermersuani allanngornerit immap qatsissusaanik, silap pissusianik aalisarnermillu sunniisarput – Issittumit Europamut allanullu. GIANT-imi angusat politikkikkut aalajangiisartunik, ilisimatuunik sumiffiinnilu inuiaqatigiinnik sermimik annaasaqarneq millisinniarlugu nunarsuarmullu allanngoriartortumut piareersimanissaq anguniarlugu ikiuissapput.